Majatalon omistaja Deepak tuli onneksi hakemaan meitä lentokentältä eikä tarvinnut takseja tilata. Liikenne oli perus kaaottista aasia tyylistä, mutta ei niin paha kuin olin olettanut. Enemmän kuin 2 ihmistä mopon päällä, jengi istuu bussin katoilla ja porukka roikkuu busseista ulkona. Deepak sano, että onneks meidän työpaikoille menevät bussit ei oo yhtä ruuhkasia, joten en joudu matkaamaan auton katolla. :D Deepak on tosi mukava ja guest house on onneksi todella siisti ja meillä on isot huoneet kaikilla. Tän paikan nimi on Cozy Home ja sijaitsee Lalitpurissa. Tällä hetkelleä suosittelen kyllä kaikille vaikka ei mikään halvin mesta ookkaan! Alue vaikuttaa todella turvalliselta ja henkilökunta on mukavaa. Saatiin neljän hengen huone Jennin ja Kristan kanssa.
Purettiin vähän meidän kamoja ja lähettiin vesiostoksille ja läheiseen italialaiseen ravintolaan. Syötiin pasta-annokset ja otin pari bisseä niin makso melkein 15 euroa. Tuli alkushokki, että onko täällä oikeesti näin kallista, mutta tänään selvis et se oli onneks todella ylihinnoteltu mesta suunnattuna turisteille. Oli kyllä hyvää ruokaa ei siinä mitään, mutta pitää ottaa ilo irti paikallisesta ruuasta! Terdellä iltaa istuskellessa bongattiin jo ensimmäinen lehmä käpyttelemässä! Kulkukoiria täällä on tosi paljon ja öisin saakin nukkua koirien ulinassa ja lentokoneitten surinassa. Ikkunaeristykset ei oo kyllä myöskään kovin toimivat täällä. Päivisin täällä on n. +25 astetta, mutta iltasin täällä on kyllä tosi kylmä. En malta oottaa joulukuuta, jollon pitää varmaa hommaa muutama lisäpeitto. Ravintolat sulkee täällä n. 21.30 aikoihin ja ruokakaupat 20.00 maissa, mutta Kathmandussa on kuulema myös alueita jossa on yöelämää läpi yön. Pitää lähteä tutkimaan joku toinen päivä! Ravintolan jälkeen tultiin vaan asunnolle lepäileen ja mentiin suht ajoissa nukkumaan.
 |
| Kodin katolla fiilistelemässä maisemaa! Ihanaa ku vuoret näkyy jokapuolella tän laakson ympärillä. |
Oltiin kuultu, että Nepalissa on maailman surkein netti, mutta yllättäen meidän guest housen wifi on yllättävän hyvä, ainut että vähän välillä pätkii! (Edit: justku kehuin tätä nettiä ni johan se alko temppuilemaan) Huono puoli, että sometetaan varmaan vähän liikaa sit täällä.. Täällä on myös joku virransäästö hetki kerran päivässä. Noin kello 17-21 ei voi käyttää muuten virtaa kuin vain valoihin ja WiFiin. Onneksi on tää viikonloppu aikaa tässä tutkia naapurustoa ja sopeutua Nepalilaiseen elämään
 |
| Aamun maisemat meidän huoneen ikkunasta. |
Aaamulla herättiin jo 9.30 maissa ja syötiin aamupalaksi Suomesta raahamat puurot haha. (Kaupasta löyty kyllä tänään helsinkiläistä puuroa kun loppuu vanhat varastot :D) Kävin myös aamusuihkussa tänään ja olin unohtanut kuinka kiva onkaan käydä Aasiassa suihkusssa.. Jenni oikein kehu illalla kuinka tuli lämmintä vettä, mut meikän mennessä suihkuun sieltä tuli vaan kylmää vettä. Oli kyllä pikasuihku ja yritin olla mahollisimman vähän aikaa veden alla. Kysyttiin myöhemmin kuumasta vedestä ja Deepak lupas hommata meille lisää lämmintä vettä, mutta en oikee tiiä riippuko se nyt sit vähän kellonajasta miten sitä lämmintä vettä on.
 |
| Kauppareissulle lähössä kotihuudeilla! |
Lähettiin kävellen kauppaan, minne löydettiin ilman eksymistä wuhuu! Vähän vielä totuttelua tähän liikenteeseen, koska täällä on vasemmanpuoleinen liikenne, ei liikennevaloja ja tuntuu, et jengi poukkoilee vaan menemään ilman mitään logiikkaa. Suojateitäkin on harvakseltaan ja katulamppuja ei ole olemassa, joten illalla pitää varoa ettei jää auton alle. Pitää ottaa taskulamput aina iltasin mukaan. Katukylttejä ei ole, joten suunnistus on ihan mielenkiintoista tälläselle ihmisille, jolla ei ole mitään suuntavaistoa. Kaupassa suurin osa tuotteista oli vanhentuneita, mutta yritettiin kattella päivämääriä ja ostettiin vaan kuivamuonia, jotka pitäs olla silti ok vaikka päivämäärä saattaskin olla vähän vanhenut.
Oltiin jo niin nälissään sen kauppareissun jälkeen, että mentiin paikalliseen ravintolaan. Hintatasot alkokin olemaan jo sitä normaalia nepalilaista tasoa eikä ollut yhtäkään muuta turistia kun me. Kasvis chow mein (nuudeliannos) ja mountain dew oli alle 2 euroa. Kotimatkalla käytiin vielä hedelmäostoksilla kadun varresta ja meitä viilattiin kyllä niin pahasti linssiin. Ostettiin omenapussi, vesimeloni ja ananas ni ne oli melkein 7 euroa. Luin netistä myöhemmin vähän hintatasosta ja oltiin kyllä maksettu ihan jäätävä summa, mutta no ainakin tiedetään tulevaisuudessa mitä maksaa hedelmistä!
Mia ja Aleksi oli tullut meidän kauppareissun aikana himaan. Lähettiin illalla vielä yhdessä syömään läheiseen raflaan. Se oli ihan kuin jonkun oma koti. Istuttiin pienen huoneen lattiatasolla ja joku pikku poika oli meidän tarjoilijana. Maistoin ekaa kertaa höyrytettyjä sekä friteerattuja momoja, omnom! Syötiin sielläkin 2-3 euron budjetilla per naama. Pitää nyt kattoa vähän missä syö, että pysyy 10 euron päiväbudjetti ees about koko reissun! Kohta nukkumaan ja huomenna lähetään sitten ensimmäisiä nähtävyyksiä katselemaan. Tuntuu, että täällä Nepalissa on kyllä ihan älyttömästi kaikkea koettavaa ja nähtävää ja meillä on vain kaksi kuukautta aikaa! Tekisi melkein mieli pidentää reissua jo! :D
