sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Ghana - mitä jäi Fannylla mieleen





Moi kaikki Katen lukijat! Ajattelin, että voisin itekin raapustaa tänne Katen blogiin yhden tekstin. Voin sitten itekin joskus muistella meidän Ghanan kokemusta täältä

Olin ite jo ennen kouluun pääsyä päättänyt, että lähden vaihtoon Afrikkaan jos semmonen tilaisuus tulee. Uhosin alkuun, että lähden vaikka yksin jos en saa ketään kaveria mukaan… Onneks Katekin halus lähteä, koska nyt jälkikäteen ajateltuna en usko että täällä olis viihtynyt kauheen kauaa yksin.
Tässä on muutamia kuvia asioista ja hetkistä, jotka on jäänyt päällimmäisenä mulla mieleen (hyvässä ja pahassa XD)

Arki Temassa:
Temassa saattoi ihan missa vaan tulla eläimiä vastaan ja lehmät laidunsi ties missä roskakasoissa.
Nyrkkipyykki on asia mitä ei tule yhtään ikävä kun pääsee kotiin. Parasta oli ne hetket kun hanasta ei tuu vettä, mutta pakko pyykata. 
Meijän kodin lähellä oli jopa ihan ok kuntosali missä käytiin yleensä 1-2 kertaa viikossa. Mun pää olis hajonnu jos ei olis yhtään päässy nosteleen painoja!

Uskonto näkyy täällä tosi vahvasti arjessa ja päästiin yhtenä sunnuntaina meijän Ghana siskon mukaan kirkkoon. Oli hyvin mielenkiintoinen kokemus!
Useampana iltana ja aamuna viikossa saatiin kuunnella naapuruston kirkkojen musisointia ja laulua. Tää kirkko oli ihan meidän naapurissa. 
Paikallinen ruoka:
Fufua ja jotain kastiketta + kanaa. Syötiin tätä mun SOS Children's Villagen perheessä. Yllättävän siedettävää, muttei silti päässyt mun suosikkien joukkoon...
Mustasilmäpapuja ja plantainia. Tää ei oikeen mulla mennyt alas. Kate tykkäs. 
Banku + okru stew. Ei mennyt alas.


 Useimmiten söin jollof riisiä ja kanaa koska se oli suht turvallinen ja varma vaihtoehto. Mähän siis en ole kauheen ennakkoluuloton tai kokeilunhaluinen ruuan suhteen...

Harkat: 
 
Ekat 8 viikkoa oltiin sairaalassa eri osastoilla. Sairaalat eroo luonnollisestikin tosi paljon suomalaisista sairaaloista oikeestaan ihan kaikissa asioissa. 
Myös ruokatauot oli aika mielenkiintoisia ja hyvin erilaisia mitä Suomessa. Ghanalaisten ja  suomalaisten lounasajat on myös ihan erilaiset ja usein meillä oli jotain nopeeta välipalaa (esim. suklaapatukat) mukana ettei ihan pökerrytä tai aleta kiukutteleen nälissämme. 
Mun luokka loppuajan harkassa oli 2A ja oppilaat oli n. 7-8v, yks tais olla 9v. Niin ihana mutta samalla niin raskas 4 viikkoa.
Tein usein oppilaiden kanssa Twiin tehtäviä ja olisin kokeenkin saanut tehdä. Sen jätin kuitenkin välistä.
Retket ja vapaa-aika:














En nyt näistä jaksa sen enempää raapustaa, mutta useimpina viikonloppuina reissattiin ympäri Ghanaa ja jopa Temassa oli yhtenä päivänä festarit. Takana ikimuistoiset kuukaudet joita en vaihtais mihinkään! Kiitos ja terveiset Fannylta

Porto Alegre ja päiväntasaaja 7-8.12

Alkuperäinen suunnitelma oli tosiaan mennä Praia Jalelle pariksi yöksi, mutta vaihdettiin hotellia Porto Alegreen, koska saatiin hotellilta kuljetus. Ei siis ilmaiseksi vaan kaikki on maksusta täällä. 70e maksoi Santanasta tänne privakyyti ja ihan pohjoiseen saadaan seuraavaan hotelliin 80 eurolla kyyti. Halvemmalla olisi pääsyt kun olisi osan matkan julkisilla kulkenut, mutta niin kuin selitinkin niitä on hankala saada. Varsinkan täällä etelässä.

Santanasta etelämpään Porto alegreen on n. 60km ja matka kesti noin 2 tuntia pysähdyksineen. Muuten olisi varmaan n. 1,5h. Todella hyvässä kunnossa täällä on päätiet, mutta ihan etelässä oli sitten huonompi kuntoista! 



Kuljettaja pysäytti muutaman kerran auton matkan varrella ja käytiin katsomassa kun Sao tomelaiset olivat pyykkäämassa joen varressa sekä ihasteltiin saaren tunnetuinta vuorta Pico de São Toméa. Vuori on kilpitulivuori jahyvin hauskan näköinen. Erottuu hyvin maisemasta muutamassa hyvässä spotissa. 

Jokien varsilla oli pyykkäämässä porukkaa
Lehmäjengi tuli vastaan autotiellä. Mentiin niin kovaa, että kuvakin jäi puolitiehen

Pico de Sao Tome

Palmuviljelmiä matkan varrelta



Kuskin upea visio :D



Majotuttiin Praia Inhamessa Porto Alegron rannalla. Lähdettiin heti check innin jälkeen tutustumaan Ilhéu das Rolasin saarelle. Saari on siis päiväntasaajalla ja sinne pääsi nopeasti veneellä. Pari poikaa esitteli meille saarta. He kertoivat saarella asuvan n. 170 henkeä ja esittelivät paikallisen disconkin. He esittelivät myös eri kasveja matkalla, joilla on eri hoitotarkoitukset. Yhdellä kasvilla pystyi hoitamaan kovettumia, toisella puhdistamaan hampaita, yksi puunkaarna auttaa malariaan, eritäitä lehtiä pitää kuulema heittää ilmaan kun nainen ja mies pussaavat.. Oppaat puhuivat vain portugalia, joten kielimuuri oli taas.. joten ei olla aivan varmoja pussaavatko he häissä vai missä. 😂

Käveltiin ylös kukkulalle, johon oli tehty päiväntasaaja merkki/patsas ja maailman kartta. Ennen saarelta lähtöä käytiin vielä uimassa ja pienessä putiikissa, jossa oli matkamuistoja. Saarella on myös hotelli, mutta ei nähty sitä.  Veneellä paluumatkalla nähtiin kun merikilpikonna tuli haukkaamaan happea ja painui sen jälkeen veden alle seikkailuihinsa. 










Oleskeltiin ja snorklailtiin vaan hotellin alueella päivä. Miulle tuli lounaan jälkeen todella huono olo, mutta se lähti onneksi jo tunnissa pois. Säikähdin, että ruokamyrkytys iskee. 

Ilallisella kun oltiin niin meille tultiin ilmoittamaan, että hotellin rannalle oli tullut merikilpikonna munimaan. Jätettiin oluet kesken ja mentiin katsomaan. Kilpikonna oli varmaan n. 1m pituinen. Kuvia siitä ei saanut salamalla ottaa. Katseltiin varmaan vajaa tunti kilpparin pyörimistä ja pesän tekoa, jonka jälkeen se lähti merelle. Kilpikonnan suuntavaisto oli kuitenkin hukassa ja se meinasi pariin otteeseen kävellä metsään majataloille. Hotellin työntekijä ohjasi sen kuitenkin takaisin meren suuntaan. Näkökykykään pimeässä ei taida olla kovin hyvä kun se törmäili pimeässä puita päin. Hitaasti, mutta varmasti se pääsi kuitenkin mereen ja mereen päästyä se katosi nopeasti! 




Sunnuntaina 8.12 eli tänään ollaan vaan otettu rennosti ja oleskeltu hotellin alueella. Uintia, kirjan lukua, netin selausta ja blogin kirjottamista, kun on niin hyvä netti ja saa ilmasiksi käyttää! Luksuta kun netti ei pätki vähän väliä ja ei joudu maksamaan jokaista käytettyä gigaa omasta pussista.

Fannykin innostui kirjoittamaan blogia!


Eka päivä täällä kun saa vaan olla, levät eikä ole mitään härdelliä.. Hotellilla on kaiken lisäksi yksi mies, joka puhuu aika paljoon englantia niin asiat sujuvat yllättävän hyvin! Tilanteiden hoitaminen portugaliksikin vie yllättävän paljon energiaa ja hermoja. Eilen olin päiväntasaajalla puolessa välissä 2 tunnin portugalin kielistä opastusta jo aivan poikki. :D Osa syynä voi olla, ettei oltu syöty lounastakaan. Ja varmaan väsymystä/koti-ikävää iskee myös meillä. Vähän väliä ollaan pakkaamassa kamoja ja liikkumassa seuraavaan paikkaan. Ghanassa sai arkena aina sentään levätä kämpillä kun täällä taas ollaan koko ajan liikkeellä. Myös haastavaa toisinaan on meidän erilaiset rytmit elämässä ja kun nukutaan täällä samassa huoneessa

Ollut aika pilvinen päivä. Hotelli on hyvin hiljainen, joten rannalla saa olla hyvin rauhassa. Rapuja siellä tosiaan on paljon!

Kissa tulee aina meidän luo kaveriksi kun aletaan syömään täällä

Paikallista kakkua. Olin lukenut, että Sao Tomella olisi tosi kallista. Mutta ollaan jo parissa paikkaa saatu 12 euron hintaan alkupala, pääruoka sekä jälkiruoka! Illallinen kyllä tässä hotelissa on yksi annos 10e. Ja olut on kalliimpaa kuin Ghanassa eli 3e iso pullo.
Sitten parit kuvat hotellin pihalta: