Haluttiin lepäillä reissailusta ja oltiin 9-10.11 viikonloppu vaan Accrassa. Käytiin Junction kauppakeskuksella ostoksilla ekaa kertaa ja lauantaina varattiin hostelli Accrasta. Käytiin Art centressä ja hullaannuin ostaman jopa parit paikalliset kietaisuhameet ja muutamat tuliaiset. Lauantaina ilta vietettiin meidän kavereiden kanssa Osun yöelämässä. Ei oltu aikasemmin käyty Osun baareissa, niin oli pakko käydä testaamassa ennen kotiin lähtöä!
Ostoksilla Art Centressä:
![]() |
Fanny ei löytänyt mieleistä mekkoa, vaikka sovitteli kuinka montaa. Mie hullaannuin kietasuhameista ja ostin pari :D |
![]() |
Meikattiin kerrankin kunnolla kun lähettiin yöelämään! |
Maanantaina alkoi arki taas SOS koulussa. Olin aika uupunut koko viikon, koska luokan avustaja oli koko alkuviikon poissa ja jouduin välillä olemaan luokassa yksin. Meno villiintyi aina katastrofiksi kun opettaja häipyi. En saanut myöskään yhtään neuvoja tilateeseen tai mitään tukea, vaikka useasti kerroin asiasta opettajalle. Täällä ei tosiaan ole sitä ohjaamisen kulttuuria niin kuin Suomessa. Aina kun kerroin ongelmista vastaus oli luokkaa: "oh". Lapsien opettaminen oli kyllä mukavaa kun opettaja oli paikalla ja luokan opettajat mukavia muutoin kyllä! Harjoiteltiin luokassa ihan perusasioita kuten kirjaimia, värejä, kengän nauhan sitomisia yms ja työskentely oli hyvin yksilöllistä/tiivistä.
![]() |
Luokan säännöt |
![]() |
Harjoiteltiin värejä mm. hyppimällä ruudulta toiselle |
Iso syy miksi väsyin varmaan myös luokassa oli kun lapset oli niin haastavia enkä ollut oikein perillä luokan säännöistä ja millä perusteella mistäkin rikkeestä tulee rangaistuksia. Sekä länsimaalaisena paikallinen rangaistustyyli on välillä tosi ankaraa. Viimeisenäkin päivänä opettaja sitoi erään lapsen sormen, ettei hän söisi sitä ja kysyi minulta mielipidettä köytetäänkö lapsi penkkiin, ettei hän liikkuisi. Osa syy myös miksi lapset eivät varmaan totelleet oliva kun testailivat rajoja, että missä vaiheessa minä käyttäisin fyysistä väkivaltaa.
Tuntui, että keskiviikkona ja torstaina alkoi koululla sujumaan luokassa. Torstaina rehtori kertoi, että saan luokan siirroksen. Olin pyytänyt siirtoa jo alkuviikosta kun tuntui yksinää erityisluokassa oleminen niin haastavalta. Sain siirron 3. luokalle, jossa on n. 7-10v lapsia. Osa on siis jäänyt luokalle. Ei olla vielä ihan päästy näiden koulujärjestelmään ihan sisään, miten luokissa on niin eri ikäisiä ja että milloin ala-aste oikein alkaa. Osa on ainakin koulussa 6 vuotiaita.
Kerkesin olla vaan 3 eri oppitunnilla uudessa luokassa ennen viikonlopun alkua. Viimeinen tunti oli mielenkiintoinen. Meillä piti olla tanssia, mutta opettaja olikin päättänyt vaihtaa sen kisaksi a ja b luokkien välille. Oli mielenkiintoinen näky kun 80 lasta kisan päätteeksii jää selvittelemään välejä. Näytti kun olisi mellakan keskellä. Opettajakaan ei saanut lapsia rauhoittumaan. 😂 Meillä alkoi torstaina jo viikonloppu. Toivotaan, että maanantaina ei olis niin rankkaa enää harkassa! Vaikutti että lapset on melko rauhallisia, vaikka lapsia onkin 37 luokassa. Ei varmaan kuitenkaan yhtä hyvin tule vaan tutustumaan verrattuna kun aiemmassa luokassa oli vain 5 ja opetus oli hyvin läheistä.
Torstaina meillä oli mielenkiintoisia juttuhetkiä kyllä erityisluokan opettajien kanssa mm. Deittailusta täällä, tasa-arvosta. Kuulemma homot, joutuvat olemaan täällä piilossa etteivät menetä työpaikkaansa ja etteivät yhteisö hylkää heitä. Myös kuulema jos mies saa naisen kanssa lapsia ilman että ovat naimisissa ja nainen kuolee, niin miehen pitää maksaa valtiolle tai mennä ruumiin kanssa naimisiin. Naisella ei ole samanlaista velvollisuutta. Tämä johtuu kuulema siitä, että miehen pitää aina naimisiin mennessä maksaa morsiamen perheelle ns. lahjus.
![]() |
Eväiden ostoa mukaan. Täällä on kaikenlaisia kuivattuja ruokia. Kuivattua ruokabanaania, jamssia, jotain vehnätikun kaltaisia.. |
Perjantaina aamusta lähettiin Kumasiin. Kumasissa pysähdyttiin vain museokäynnille ja syömään. Käytiin The manhyia palace museossa tutustumassa ashantien historiaan. Asantit ovat yksi Ghanan etnisistä ryhmistä. Täällä on näitä ryhmiä monia ja omilla ryhmillä omat piirteet (juhlavaatteet, kieli, perinteisiä ruokia yms). Heillä on vielä nykyäänkin oma kuningas ja oli mielenkiintoista kuulla kuinka he toimivat nykypäivänä ja millainen historia on ollut!
Ennen museoon menoa lintu kakkasi päälleni. Eräs mies ohjasi minut vessan luo ja totesi: "you are blessed". Ei kyllä tuntunut siunatulta tai onnekkaalta. 😂 Ehkä tämä tuo loppureissulle onnea.
KFC:ssä sekä museossa paikalliset taas kerran kuvasi meitä ilman lupaa. Tätä tapahtuu niin usein täällä. Museolla yksi poika ensin salakuvasi meitä, jonka jälkeen pyysi yhteiskuvaa. Kun kieltäydyttiin niin hän ihmetteli ja jatkoi salakuvausta. Tätä kuvailua ei voi vaan käsittää. Kuka haluaa valokuvan missä mie syön burgeria? 😅 Onneksi kerkesin maastoutua pöydän alle piiloon.
Kumasin jälkeen lähdettiin loppuviikonlopuksi Bosemtwe-järvelle, joka on syntynyt meteoriitin törmäyksestä. Bosomtwe on kuulema ainut luonnonjärvi Ghanasa ja syvin kohta on n. 80-90m. En ole ikinään ennen uinut yhtä kuumassa järvessä. Aamupäivästä se oli ihan mukava, mutta päivällä hiki virtasi jo uidessa kun järvi oli kerennyt kuumentua. Vietettiin viikonloppu vaan rentoutuen. Nettikään ei edes toiminut pöpelikössä. Naapurikylässä oli viikonloppuna hautajaiset, joten siellä juhlittiin ja heräsin yölläkin klo 5 kun jytät soivat. Musiikki raikasi koko ajan siis viikonloppuna.
Matka Kumasista oli alle 50km ja matkaan meni n. 2,5h taksilla… Me sekä taksikuski manattiin kyllä matkalla. Joka kerta nämä matkat yllättää. Osa matkasta oli ihan hiekkapöllyssä eikä meinannut nähdä ja loput 5km mentii pimeässä puskatiellä.
Mentii samalla paluukyydillä resortin slovenialaisen omistajan kanssa. Hän kertoi kuinka käy vuosittain veritesteissä ja vakuutteli kuinka Bosomtwe-järvi on hyvä uintiin. Afrikassa saa aina varoa missä järvessä ui, että saa eliöitä. Mutta saatiin kuulla, että Ada foahilla, jossa käytiin alkureissusta onkin riski saada skistosomiaasi eli halkiomatoja.. Mie vielä varmistelin sillon henkilökunnalta voiko sieltä saada ja ne eivät sanoneet. No mentiin nyt sit maanantaina veritesteihin tarkistuttaman onko niitä, koska ne voi olla pitkäänkin oireettomana kehossa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti