Ensimmäinen harjoitteluviikko takana

Itse harjoittelusta:

(VAROITUS: jos ei hoitoala kiinnosta kannattaa skipata tämä osio. Alempana vapaa-ajasta vähän)

Narh Bitalta

Tasan viikko kulunut nyt tänne tulosta, kun kirjottelen tätä. Ollaan keretty olla tällä viikolla äitiysosastolla, ennen syntymää ja syntymän jälkeisessä neuvolassa.

Välillä päivät matelee hitaasti eikä pääse tekemään mitään, mutta välillä päästään näkemään kaikkea uutta ja mielenkiintoista. Äitiysosastolla osaston johtava hoitaja on ollut meidän ohjaajana. Hän on todella mukava ja osaa joitain fraaseja suomeakin! Häneltä ollaan opittu paljon. Osa ohjaajista taas ei ota meitä oikeastaan mukaan ja useasti tuntuu, että pitää kysellä saisiko tulla mukaan.

Sairaalan puitteet on tosiaan ihan eri tasoa kuin Suomessa ja muitakin mielenkiintoisia eroja. Esimerkiksi käsihygienia on ihan eri tasoa. Wc:eissä ei ole yleensä saippuaa tai paperia ja harvoin edes vessapaperia. Käsidesiä ei oikeastaan käytetä ja osastolla on maksimissaan 1 yhteinen käsidesipullo. Äitiysosastolla käsidesi loppui jo alkuviikosta, kun lääkäri käytti sitä niin innokkaasti. Eli omat käsidesit ja wc-paprut on hyvä kantaa mukana!

Yksityisyys on myös aivan eriluokkaa kuin Suomessa. Esimerkiksi neuvolan vastaanotossa saattoi olla samaan aikaan kolmekin ihmistä samaan aikaan ja hoitajia lapata sisään ja ulos. Synnytyssali on yksi iso huone. Mutta rahalla saa tietenkin privatehuoneenkin. 

Äitiysosastolla ollaan harjoiteltu äitien sekä vauvojen tarkastuksia opettelemaan. Perjantana nähtiin myös ensimmäinen synnytys. Muut synnykset eivät ole osuneet meidän työvuoroihin. Täällä synnytys tehdään yleensä ilman kipulääkkeitä. Jännää on myös se, että ghanalaiset laittaa jo about muutamassa tunnisa vauvoillensa korvikset

Äitiysosastolta

Tarvikkeita synnnytykseen

Juteltiin myös osastolla hoitajan kanssa äitiyslomasta. Täällä kuulema ollaan yleensä loppuun asti töissä ja sitten saa pitää 3kk äitiyslomaa töistä. Normaalin synnytyksen jälkeen tarkkailu kestää 1 vrk ja keisarileikkauksen jälkeen 3 vrk. Äitiysloman jälkeen he etsivät kuulema jonkun, joka hoitaa lasta. Noin 2 vuotiaana lapset menevät kouluun/tarhaan, joka on vielä vähän mysteeri meille.

Näillä neuvolat on jaettu ennen ja jälkeen syntymän. Ennen syntymää neuvolassa tutkittiin äidin verenpaine, paino, kohdun koko ja pituus sekä vauvan pulssi ja hoitajat haastattelivat asiakkaat. Haasteena täällä on se, että tosi iso osa hoitajista puhuu näiden omaa kieltä Twi:tä ja jos he puhuvat englantia, niin ne puhuvat todella hiljaa. haastavaa kuulla mitä puhuvat varsinkin huoneessa missä on paljon porukkaa.

Syntymän jälkeisessä neuvolassa pääsimme vain havannoimaan polio-rokotteiden antoa. Tullaan olemaan tuolla monia päiviä harjoittelun aikana, joten toivottavasti päästäisiin ensi viikolla jo tekemäänkin jotain. 

Vapaa-aika

Ollaan oltu tosi väsyneitä nyt ensimmäinen viikko ja yritetty ottaa rennosti. Ei olla liikuttu edes klo 18 jälkeen ulkona kun tulee pimeää. 

Keskiviikkon harkan jälkeen käytiin testaamasssa Marjorie Y:n uima-allas. Oli ihana vähän vilvoitella! Täällä on nihkeä ja kuuma, jonka vuoksi nukkuminenkin välillä haastavaa..

Hotel Nickin uima-allas on rempassa, joten on käytä Majoriella uimassa.

Torstaina uskaltauduttiin juoksulenkille. Oltiin varmaan hyvä näky kun paikalliset ei vaikuta urheilevan ja täällä ei oikein liiku länsimaalaisia. Saatiin kyllä runsaasi huomiota niin kuin aina ulkona liikkuessa. Ei eksytty kertaakaan lenkillä (aletaan oppia kuinka elää ilman katujen nimiä?) sekä löydettiin jopa kuntosali, missä voidaan alkaa käymään!

Perjantaina aateltiin, että käydään kävelyllä satamassa jonne matkaa on n.8km.  Huomattiin kuitenkin matkan varrella, että community 1 oli todella likainen ja vähävaraisempien alue. Hyvä tie päättyi, joten päätettiin palata vain kotiin ennen kuin pimeä tulee. Täällä on todella paljon roskia ympäri kaduilla eikä paikalliset vaikuta käyttävän roskiksia. Community 1:ssa vaikutti olevan vielä isompia kasoja roskia. Alkaa arvostamaan Suomen puhtautta ja luontoa yhä enemmän! Täällä ilman kuitenkin itsestä raikkaampaa kuin Nepalissa ja roskia ei poltella yhtä runsaasti kuin siellä. Noh yritetään varmaan ensi kerralla taksilla satamassa käyntiä. 

Kuvina meidän lenkkimaisemia:

Täällä ei harrasteta kierrätystä, eikä oikein edes roskien keräystä..

Lehmäjengi

Vaasikauppa. Täällä on tien varsilla näitä "putiikkeja".
Huonekalu"liikkeet" ovat varsinkin mielenkiintoisen näköisiä

Kukkakauppa motarin vieressä

Lauantaina aateltiin lähteä ekaa kertaa Teman ulkopuolelle seikkailemaan ja suunnattiin pääkaupunkiin Accraan. Uberin saannissa oli jo haasteita, koska teillä ei ole niitä nimiä ja meidän host ei tiennyt millä kadulla talo on kartassa. Selvittiin kuitenkin Accran ostoskeskukselle. Luin, että täällä on yleistyneet ostoskeskukset, mutta oli se ostoskeskus kyllä todella pieni verrattuna eurooppalaisiin.. 

Tema on kuulema Uber-kuskeillekkin välillä vaikea kun ei ole katuja ja on näitä Communityja

Käväistiin vielä keskustassa ja tarkoituksena oli suunnata “vanhaan kaupunkiin”. Kävelymatkalla huomasi, että Accrassa oli kyllä hirveästi porukkaa ja tosi likainen kaupunki. Nähtiiin kuitenkin värikkäitä isoja muraaleja ja päätettiin mennä tarkastelemaan niitä. Paikalla olikin paljon paikallisia nuoria ja meitä pyydettiin mukaan promokuvauksiin. Ensi lauantaina olisi Accra Mallilla Colour walk/Ghana youth walk, jossa on teemana “cross-cultural understanding” tänä vuonna.  Katsotaanko päässänkö mukaan vai ollaanko, jossai muualla seikkailemassa!

Meidän kasvojen maalauksiin käytettiin Ghanan ja Suomen lippujen värejä

Käväistiin vielä katsomassa Jamestownin majakkaa, mutta sitten päätettiin lähteä jo illaksi takaisin Temaan. Kuljettiin ekaa kertaaa trotroilla, jotka on minibusseja ja joilla pääsee halvalla. Minibussissa oli ainakin 15 henkeä. Takaisin tulo matkalla eräs herra päätti käyttää tämän tunnin matkan saarnaamalla hyvin kovaan ääneen. Oli ihana päästä illalla Temaan, jossa on paljon vähemmän porukkaa ja on muutenkin paljon rauhallisempi!

Lisää kuvateksti

Jamestownin biitsi ei ole mikään nätti uimaranta..

Trotrossa läheisyys lämmittää

Paikallisia ruokia, joita ollaan testattu tällä viikolla sekä tykkäsin tosi paljon;

 Kontomire, joka tehdään cocoyam/taaron lehdistä

Huomatkaa riisin määrä verrattuna muuhun ruokaan..

Red red, joka tehdään mustasilmäpavuista ja siihen lisukkeena ruokabanaania

Tämän tyyppisistä kojuista ostetaan lounasta. Lounas voi saada halvimillaan 3 cedillä eli noin 50 centillä. Kuitenkin kunnon ravintolaissa ruoat voivat olla lähemmäs 10e

Paikallista alkoholitonta Guinnessia, joka ei kyllä ollut hyvää