Mian työpaikalla vierailu ja newarien uuden vuoden juhlintaa

Mian työpaikka

Hengissä ollaan!

Tiharin takia tää viikko Epsa on kiinni, joten mentiin tiistaina Kristan kanssa Mian työpaikalle koinonia social serviceen. Se on kristittyjen paikka, joten ne eivät vietä tätä Tihar-juhlaa. Kristityt muuten tervehtivät täällä jaimasi eivätkä namaste niin kuin hindut/budhalaiset.

Heti kympiltä tehtiin aamujumppa porukalla. Mummoilla näytti olevan hauskaa ja tosi hyvin he tekivät ohjaajan mukana! Oli venyttelyä, tasapainoilua, äänihuulien herättelyä jne. Mummot karkasivat heti melkein siitä ja me jäimme lasten kanssa leikkimään. Pelailtiin muumi muistipeliä, nepalilaisen perinne neppailu peliä ja tervapataa (SISÄLLÄ, joten meinattiin keilata muutamat mummot siinä sivussa).

Hartaus ja rukoilua oli kello yheltä, josta ymmärsimme ainoastaan sanan dhanyabad eli kiittivät Jumalaa. Meille tarjottiin varmaan koko reissun tulisinta ruokaa ja vetäsin ne tietty nenään.. Oltiin varmaan ihan punasia, mutta ei kehdannut kaikkea jättää lautasellekkaan. Onneksi paikallisetkin sanoivat kuitenkin, että ruoka oli heillekkin todella piroa eli tulista. Mummo reppanat hikoilivat, mutta urhoollisesti söivät kun heille kannettiin lisää ruokaa.

Kotimatkalla duunista pölyjen keskellä

Oltiin aamulla päätetty, että lähetään porukalla kahville illalla, mutta Jennillä ja Mialla oli puhti pois niin lähdettiin vaan kolmistaan. Käveltiin pienen matkan päähän Sara Bakeryyn, joka on varmaan puhtain ruokapaikka mitä oon nyt Nepalissa nähnyt ja länkkärien suosima paikka (hinnatkin on sitä luokkaa 2e erikoiskahvit ja 2e kakkupalat). Meidän tuurilla tietenkin sähköt lähti just ku kerettiin kassalle tilaamaan eikä enään saanut tilattua mitään kahveja.. Täällä lähtee joka päivä aina hetkeksi sähköt pois. Päädyttiin sit vaan pikaraflaan katti rolleille ja otettiin take away kakut messiin.

Väsynyt keskiviikkona, mutta onnellinen kun sai vihdoin muutakin kun instant kahvia!

Keskiviikko

Mia oli poissa pelistä taas, joten lähettiin Mian työpaikalle ilman Miaa. :D Aamulla ei ollut edes aamujumppaa ja mummot säntäsivät kirkkoon heti aamusta. Ei oltu älytty googletella mitään leikkejä, joten löi ihan tyhjää. Yritettiin keksiä kaikkea tekemistä lapsille, mutta ulkona on kuulema liian kuuma leikkiä mitään.  Chillailtii, pelailtiin hirsipuuta, neppailtiin sekä käytiin pelaamassa fudista porukalla. Tuntui vähän tuskaiselta välillä 6 tunnin vuoro kun ei ole oikein mitään tekemistä eikä paikassa ollut minkäänlaisia aktiviteettejä. Onneksi lapset on niin helposti lähestyttäviä eikä tarvitse osata edes samaa kieltä kunnolla niin voi silti tehdä kaikkea yhdessä!

Mummojen kanssa olikin sitten vähän haastavampaa. Kukaan ei osannut englantia, mutta pari kyllä yritti puhua meille nepalia. Tyssäsi vaan aina keskustelut siihen, että en ymmärtänyt ensimmäistäkään lausetta. Huomaa myös ison eron Suomeen vanhusten toimintakyvyssä. Nepalissa tosiaan kaikki ovat todella omatoimisia iästä riippumatta. Iältään he ovat 70-95v ja vaikka toinen puoli halvaantunut tai toinen jalka murtunut, niin kukaan ei passaa sinua vaan kaikki tekevät aivan itse. Ei ole yhtäkään mini-liftiä, nosturia tai minkäänlaisia apuvälineitä. No okei, parilla oli silmälasit ja yhdellä taisi olla kävelykeppi. Me oltiin ne vieraat ketä passataan ja ei saada edes viedä astioita tiskattavaksi kun mummot taas itse pesevät lautasensa ja pyykkinsä.

Tihar-juhla; lehmien päivä ja newareitten uusi vuosi

Patan Durbar squaren vaihtuvat värit

Täällä hakaristejä on kaikkialla, mutta se kuvaa täällä onnea
ja hyvää eikä viittaa natsi-saksaan

Kävästiin illalla Patan Durbar squarella Jennin ja Kristan kanssa juhlimassa Tiharia. Satuttiin hyvään aikaan kun oli juuri newareitten kynttiläkulkue alkamassa! Saatiin kynttilät käteen ja lähettiin marssimaan ison massajoukon mukana tietämättä mihin ollaan menossa ja miksi. Selvisi, että kulkue on newareitten uuden vuoden kulkue. Porukka lauloi ja huusi sekä nosteli kynttilöitä samaan tahtiin. Käveltiin tunnin verran pitkin poikin katuja seuraten porukkaa kunnes luovutettiin. Kävästiin viel kattomassa nepalilaista tanssi showta (boooring) ja rock bandia (jonka laulaja joutu lunttaamaan kännykästä sanat haha :D).

Kynttiläkulkue

Nää paikalliset on kyl ihan uskomattomia tän tuijottamisen ja valokuvaamisen kanssa. Meistä otettiin ihan häpeilemättä videoita ja kuvia. :D Osa sano vaan "excuse me" ja pysäytti meidät kuvattavaksi, osa taas vaan kuvasi ns. "salassa". Yhetkin jätkät tuli myös pysäyttämään miut ja luulin, että ne haluu et otan niistä kuvan, mut ei ne halus ottaa miusta kuvan sekä yhteiskuvan miun kaa. :D Meinasin jo kadottaa Jennin ja Kristan kun jouduin kuvattavaksi. Pohdittiin, et pitäs pyytää aina rahaa joka kuvasta tai sit alkaa pelleilee niis. Tältäkö tuntuu olla julkkis?

Famous Finnish girl Kate. Haluuks joku nimmareit?

Ja ei huh huh, sitä roskan määrä kyl festarien jäliltä. Porukka polttaa täällä kaiken lisäks niitä roskia ja ihan huoletta muovitkin siinä mukana. (Mustat muovipussit onkin kielletty täällä, koska ne on vaarallisempia polttaa) Selvis, että täällä on myös maailman 3. saasteisin ilma ni ei ihme kun astmakohtauksetkin öisin on pahentunut.

Putipuhtaat kadut

Tihar on valojen juhla, joten talot on tosi koristeltuja

Talojen eteen tehdään erilaisia todella värikkäitä kuvia, jotka kutsuvat jumalia ja tuovat hyvää onnea. Kukaan ei ole oikein osannut selittää merkitystä tarkkalleen meille

Kaduilla on rukousalttareita, jotka on Tiharin kunniaksi koristeltuja

Nyt oli muuten jo joulukuun lentoihin tullut muutoksia, taidetaan pysähtyä tankkaamaan Intiaan kun ei bensaa riitä koko lennolle. Eli tätä kriisiä on taidettu alkaa ennakoimaan, mutta toivottavasti tilanne paranis ennen joulua.. Ruoan hinnat kasvaa vaan ja kaasua ei ole vielä tullut, pitää käytellä säästeliäästi siis.

Happy New Year!

Viikonloppuna sitten Aleksin ja Jaanan paikoista kuulumiset!